Saan siis sittenkin syyttää itseäni. Älkääkä nyt käsittäkö väärin, en yritä mitenkään marttyyrisoida tai muuta sellaista. Kerron nyt vaan miltä tuntuu. Välistä mietin, että miksi edes kirjoitan mitään tunteistani tai muusta, kun jotkut asiat saatetaan käsittää väärin. Mutta joo. Kiitos ja anteeksi. Ja anteeksi tekstipaljous. Anteeksi.
Enkä välttämättä jaksa vastata tähän soppaan, jota tämä blogaus saattaa poikia. Koska. Joo. Antaa. Olla.